Manan Ikituulen Havittelija

"Ikituulen Havittelija on kuin materialisoitunut pallosalama. Maastakäsin maailman kiltein olento ja selkään istuutuessa tuntuu, kuin se vastustaisi kaikkia painovoiman lakeja.Voimakas ja älykäs tamma, jolla on sydän paikallaan."
- Kiiwi (VRL-14949)

Icarus on maastakäsin kuin materialisoitunut pallosalama, jonka energia ei kuitenkaan koskaan purkaudu pahuutena. Päinvastoin – hoitaessa se on maailman kiltein olento. Se seisoo karsinassa rauhallisesti, korvat hörössä ja silmät uteliaina, seuraten jokaista liikettä tarkkaavaisesti. Harjan sukiessa sen katse pehmenee ja alahuuli lerpahtaa rennoksi, aivan kuin se nauttisi jokaisesta vedosta. Icarus on älykäs tamma, joka oppii nopeasti rutiinit ja ennakoi hoitajan aikeet: se nostaa kaviot kevyestä vihjeestä ja kääntyy käytävällä juuri oikeaan suuntaan ilman turhaa sähläystä. Sillä on sydän on paikallaan ja se näkyy siinä, miten se hamuaa hellästi taskuja ja puhaltaa lämpimästi vasten poskea, kuin varmistaakseen yhteyden ihmiseensä.
Selkään istuessa Icarus muuttuu. Tuntuu kuin se vastustaa kaikkia painovoiman lakeja: liike kohoaa ylöspäin, askel on ilmava ja täynnä voimaa. Se on herkkä avuille ja reagoi pienimpäänkin painonsiirtoon. Icarus ei ole laiska, eikä sitä tarvitse pyytää kahdesti – päinvastoin, ratsastajan tehtävä on useammin hillitä kuin kannustaa. Icaruksen energia on valtava, mutta on helposti hallittavissa. Kun ratsastaja löytää oikean tasapainon ja selkeyden, tamma työskentelee keskittyneesti ja ylpeästi, kantaen itseään ryhdikkäänä. Sen voimakas takaosa työntää liikettä eteen, ja jokaisessa siirtymisessä on räjähtävää mutta hallittua voimaa.

Hypätessä Icarus on elementissään. Se lähestyy estettä tarkasti ja päättäväisesti, silmät kirkkaana ja korvat tiukasti eteenpäin suunnattuina. Sen ponnistus on kuin jousesta vapautettu – nopea, voimakas ja lähes epätodellisen kevyt. Ilmassa se tuntuu leijuvan, selkä pyöristyy kauniisti ja liike kaartuu esteen yli vaivattomasti. Icarus on rohkea, mutta ei holtiton; se katsoo esteet itse ja paikkaa tarvittaessa ratsastajan virheet. Sen älykkyys näkyy kyvyssä arvioida ponnistuspaikka ja mukauttaa askelta viime hetkellä.

Maastossa Icaruksen energia saa uuden sävyn. Se on valpas ja utelias, mutta ei säiky turhia. Sen askel pitkillä suorilla on lennokas ja vapaa, ja laukassa tuntuu kuin maa katoaisi kavioiden alta. Silti se kuuntelee ratsastajaa tarkasti, pysähtyy ja kokoaa itsensä pyynnöstä. Metsäpoluilla sen voimakkuus yhdistyy pehmeään rytmiin, ja yhteiset hetket luonnossa vahvistavat luottamusta. Icarus nauttii vauhdista, mutta vielä enemmän se nauttii yhteisestä tekemisestä.

Kilpailupaikoilla Icarus säteilee sähköistä energiaa. Uusi ympäristö saa sen sieraimet värähtämään ja liikkeen kimmoisaksi, mutta hermostuneisuuden sijaan siitä huokuu itsevarmuus. Verryttelyssä sen liike on näyttävää ja ylpeää, ja radalle astuessaan se keskittyy kuin urheilija lähtöviivalla. Sen sydän on paikallaan – se taistelee ratsastajansa puolesta loppuun asti. Kun suoritus onnistuu, Icarus kantaa itseään kuin tietäen, että yhdessä saavutettu hetki on ollut jotain erityistä.

Luonne © Lianna

Vaikka kotona on monia hevosia millä saa ratsastaa, niin oma hevonen on oma hevonen. Joten kun Miroslav alkoi lähestyä etenkin pituuden puolesta sitä rajaa että oma rakas ensiponi jäisi kohta liian pieneksi, oli aika suunnata katseet hevosmarkkinoille. Perheen puolesta löytyi tukea ja vinkkejä ensihevosen katsomiseen, mutta Mirekille asia ei ollut niin helppoa. Hevosta katsoessa piti tulla se tietty tunne jotta sitä halusi katsoa paperia pidemmälle. Meriitit, sukupuu, taidonnäytteet, hienot myyntipuheet tai eläinlääkärin mittavat lausunnot olivat toissijainen asia jos hevosen kuvaa katsoessa ei tullut sitä.... jotain.

Hevoshuutokauppoja, isompia myyntivälitys tapahtumia kuin yksittäisten myynti-ilmoituksia tuli ja meni, joku yksittäinen vähän kutkutteli mitä käytiin peräti paikan päällä katsomassa, mutta kotiin lähdettiin kuitenkin tyhjin käsin. Kun maaliskuu alkoi lähestyä loppua, eteen tuli ilmoitus pohjoisen perukoilla, Pohjoisnavan toisella puolella, tapahtuva kevätmyynti. Missä myyntivälityksen kautta uutta kotia etsimään ilmaantui iso joukko hevosia kuin muutama ponikin. Olkoon syynä joko lapin taika tai kiehtovat ja vähän mystiset nimet, se ilmoitus sai Miroslavin huomion yllättävänkin tiukasti.

Jo ensimmäisenä koreillut Suomenhevonen, Taivaanryöstäjä, oli saanut punapäisen pojan kohentamaan asentoaan tuolilla, ja täten keskittymään paremmin.Ensimmäiseen ei kuitenkaan takerruttu liikaa, vaan haluttiin vilkaista edes kerran koko tarjonta läpi. Se jos mikä kannatti. Koska kylmäveristen jälkeen tuli jopa kaksi puoliveristä mihin palattiin aina vain uudestaan. Iltaruskon Prinssi, oli vähintäänkin silmiinpistävä ilmestys mitä kehtasi tuijottaa. Samaan aikaan katse kuitenkin harhautui vähän väliä ylemmäs mustavalkoisen tamman kuvaan. Kummassakin oli... Jotain, mikä puhutteli ja sai Mirekin perehtymään niihin kahteen tarkemminkin. Aluksi kookas ori tuntui olleen vähän vahvempana ehdokkaana, mutta tarkempaa kuvausta lukiessa ensin tuli pieni pettymys: Se oli ehkä vähän turhankin nuori ja raaka. Ja ehkä myös vähän liian haastava, kun tarkoitus oli kuitenkin etsiä valmiimpi ratsu. Onneksi pieni pettymys muotoutui nopeasti enemmän toisen hevosen suuntaan kulkevaksi vilkuiluksi. Ikituulen Havittelija oli lähes yhtä näyttävä ilmestys, mutta tamman ilme oli pehmeämpi. Iän puolesta sillä oli jäljellä vielä useita hyviä vuosia, ja koulutustason puolesta valmis paketti viemään nuorta ratsastajaa eteenpäin kisakentillä.

Joten ei kun matka kohti Suomea. Onneksi matkaan oli helppo mahduttaa useampi visiitti tuttujen tervehtimiseen, niin vaikka hevoskaupat eivät onnistuisi niin matka itsessään ei tulisi olemaan turha.

Hevosen nimi, perustiedot & rakennekuva © Kiiwi (VRL-14949), Lisätiedot ja lisäkuvat © Skai ​(VRL-14897)
Varusteet © Equestrian PRO, Oddpixel, Sokka Luxuries, Varustekartano, Varusteponi, Varustevaunu, Reiterkeller, Gain & Gear, Everhoof, Royal Gardens, Rosings Park, Hemsbury Saddlery, Takakujan Tallipuoti, Skai